torstai 27. syyskuuta 2012

Kaikissa meissä asuu pieni aamuihminen



Aamuissa on jotain loistokasta, mutten ihan tiedä mitä. Kun lojuu höyrysaunassa ennen aamukahdeksaa, mieli puhdistuu ja avartuu ja keho voi hyvin koko päivän. Olen rakastunut aamuihin ja sinun kahvinkeittimeesi, vaimikäsenyton. Iho voi hienosti, opinnäytetyö on normaalia pehmeämmin lähestyttävä ongelma ja olen jaksanut liikkua enemmän, mutta kas, verenpaineeni on koholla. No mitä pienistä. Ei kaikki voi olla hyvin samanaikaisesti, muutenhan olisin pakotettu olemaan onnellinen, ewwww.

En ole vähään aikaa osannut arvioida ihoani oikein missään mielessä, sillä se voi hyvin. Iho alkoi ensikerran oireilla viime vuoden lokakuussa (siis merkittävästi, silminnähden havaittavasti, elämää rajoittavasti), joten niihin aikoihin oireet taas ilmenevät, jos ovat ilmetäkseen. En oikein osaa sanoa mitä odotan. Päänahkaa kutittaa selvästi, mutta kenties jälleen tupakoimattomuuden ja alkoholittomuuden vuoksi oireilu muualla kehossa ei ole niin voimakasta. Tuntuu hölmöltä miettiä aina syitä siihen, miksi jokin on juuri nyt hyvin, mutta spekulointia ei oikein pääse pakoonkaan… joten minäpä jatkan pohdintaa. Ehkä olen vain mennyt stressipeikkoa piiloon komeroon. Löytääköhän se minut joskus?



Eilen pöydälläni oli ihana ihana aamiainen.





Tänään minulla on kukkakaalia ja Liettualaisia suklaakonvehteja. Muuten ihan kiva, mutta saan lenkkeillä aikalailla, jottei perse leviä (paljon konvehteja), tai ehkä minäkin liityn Lady Gagan vartalovallankumoukseen ja nostan ihrani jalustalle. Jotenkin tuntuu vaan dorkalta antaa itsensä muuntua muodottomaksi palleroksi feminismiin vedoten, kun kuitenkin minä itse tiedän, mikä paino on minulle paras; milloin minä sekä voin hyvin, että näytän mielestäni hyvältä. Siinä ei paljoa muiden mielipiteillä ole väliä. Eikä se hyvä muoto ole pallo, ei niin millään. Joidenkin kuuluu olla palloja, joidenkin kukkakeppejä ja minun elämäntehtäväni on olla lauta päärynä. Sillä mennään.


Illalla luvassa näyttelyn avajaiset, hyvää seuraa, vesisadetta ja sahaamista. Minä voitan. Ja olen tosi nättinä, jos joku kysyy.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti