Lähiaikoina olen kokenut itseni entistä enemmän sairaaksi. Särkyä, jomotusta ja pahoinvointia. Sormenpääni kuoriutuvat ja pilkut ovat jälleen kerran huutavan punaisia. Ne eivät enää kesi samalla tavalla kuin ennen, mutten ymmärrä, mikä kehitysvaihe tämä on. Lääkkeen vakavissa sivuvaikutuksissa on mainittu nivelsärky, ja jotain sen tapaistakin on. Vasen nilkkani on kipeytynyt niin, että tuntuu luontevalta nilkuttaa. Tosin osa nivelsäryistä johtunee todella epämääräisistä nukkumisasennoistani, unirytmistäni ja istumatyöstä yleensä. En osaa puida sanoiksi vointiani, sillä niin kovin olisin toivonut kaiken olevan jo paremmin.
En tiedä johtuuko alakuloisuuteni sairaudesta, lääkityksestä, stressistä vai olenko ihan vain masentunut. Elämäniloni on vaan jotenkin niin kyrpiintynyt koko hommaan, että se otti hatkat. Pakkasi laukkunsa ja lähti Espanjaan hieman etuajassa. Toivon löytäväni sen sieltä, mutta rehellisesti sanottuna sille olisi ollut käyttöä tällä viikolla.
Ja vituttaa oma tietämättömyyteni - en tiedä yhtään mitään yhtään mistään. En osaa sijaistaa kollegaani, koska olen tampio. En halua tavata ihmisiä, koska olen niin surkeana. Enkä halua missään nimessä kohdata mitään, mikä saattaisi avata tämän minun olemukseni solmun. Haluan lomalle minusta itsestäni - haluan astua ruumiini ulkopuolelle hetkeksi ja pohtia elämää ilman omia rajoituksiani. Miksei sellaista lomaa saa ostettua mistään?
Jollain tasolla tiedän olevani huijari, feikkaaja ja epäaito, sillä en tunnusta jonkin olevan pahasti vialla. Menen vaan; teen, koen ja mukanautin. Jossain vaiheessa minunkin suojamuurini romahtavat ja alta paljastuu jotakin järkyttävän rumaa, kamalaa ja säälittävää. Romahtaminen vaan ei ole minun maailmassani sallittua. Sen sijaan kärsimys, sairastuminen ja pahoinvointi ovat. Mutta koskaan en saa antaa periksi. Mitä jos en enää jaksakaan?
Laukkuni olen pakannut, vaatteeni päälle valinnut ja naamani kammannut. Nyt käväisen lapsuuden ystävällä kylässä ja sen jälkeen matkaan tapaamaan elämäniloani Espanjan auringon alle. Toivottavasti selviän. Kaikesta.
Tämä sopii päivän teemaan liiankin hyvin (Gotye - Smoke and Mirrors).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti