Aurinko.
Olen niin hyvällä tuulella, ettei paremmasta väliä. Hymyilen, haukottelen ja
unelmoin taas paljon positiivisempana, vaikken vieläkään saa syötyä normaalisti
enkä nukukaan. Mutta aurinko; se lämmittää minut, sulattaa horroksesta ja avaa
sydämeni uusille asioille.
Ja
niinpä sinne laskeutui lemmekäs hyönteinen, aivan uusi laji itse asiassa.
Halimus pullamus on kiiltäväpintainen kuoriainen, joka pesii pehmeisiin
kudoksiin, kuten sydämeen tai esimerkiksi perskankun ihravarantoihin. Se on
hyönteiseksi täysin poikkeuksellinen, sillä se painaa jopa kilon vaikka sen
vartalo on vain kahden sentin pituinen. Sen huomaa usein vain painavasta tunteesta rinnassa; muuten se saattaa olla jopa täysin oireeton.
Täysikasvuinen Halimus pullamus voi
olla vaarallinen; sen pesänrakentamisen seurauksena isäntäolio saattaa saada
yllättävä rakkaudenpuuskia, jotka ilmenevät paitsi liiallisena halimisena, myös
tarpeena toitottaa tunneasioita kaikille julkisella paikalla. Se nostaa
isäntäolion rehellisyyden tason huippuunsa ja aiheuttaa vakavia tunnemyrskyjä
sekä lisää nolojen paljastusten riskiä.
Halimus
pullamus ei ole varsinainen loiseliö kuitenkaan, vaan elää isännän tai emännän
kanssa eräänlaisessa symbioosissa. Syömisen sijaan Halimus pullamus saa
nimittäin energiansa ihmisten välisestä sähkökemiallisesta yhteydestä, jota
syntyy läheisyyden sivutuotteena. Halimus pullamus kerää energiaa myös pitkistä
tuijottavista katseista, jotka päättyvät kysymykseen ”mitä”, jonka
interrogatiivinen sävy on kuitenkin pehmeän lempeä, ikään kuin odottava. Kysyjä odottaa vastauksen sisältävän lemmentunnustuksia vähintäänkin; niin intensiivinen on se katse.
Minun
sydämeeni pesäärakentava Halimus pullamus ei muista yksilöistä poiketen kasvata
libidoa, vaan ensisijaisesti töheltämistä ja tuoksuttelua. Kyhnytän ihmisten
kyljissä ja halailen, mutten kuitenkaan vielä nylkytä. Olen ystävällinen myös tuntemattomille,
puolitutuille ja niille ystäville, jotka sattuvat vihaamaan minua.
Hassua
kerrassaan, mutta niin elämä Halimus pullamuksen kanssa yleensä tuppaa olemaan.
Olen yhtä hymyä. Pelkään vain liukastumista ja takapuolelle pyllähtäessäni
varmaankin vain nauraisin heleästi ja olisin autuaan hysteerinen.
Hyväntuulisuus
on tarttuvaa;
sainpahan ainakin sinut hymyilemään.
yllä
minu tyyny
tyksin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti