Lääkkeet!

Olen tismalleen Neotigason-hoidon puolessa välissä, viikon 5 lopulla. Alkoholittomuutta on jäljellä vielä suositusten mukaisesti huhtikuun puoleen väliin asti eli kolme kuukautta.

Olen alkanut huomata lääkkeen sivuvaikutuksia enemmän, kuten kynsien pehmenemistä ja liuskoittumista. Kynteni ovat aina olleet joustavat ja pehmeät, mutta niiden kunto on mennyt nopealla tahdilla huonommaksi. Hiustenlähtö on ehkä hieman kiihtynyt, mutta normaalistikin hiuksia lähtee ajoittain enemmän, ajoittain vähemmän. Hiusharjani on kuitenkin täyttynyt kuontaloni jättäneistä pitkistä tummista hiuksista. Olen hieman surullinen.

Muut sivuvaikutukset (kuten silmien ja limakalvojen kuivuminen) olen saanut pidettyä aisoissa lääkärin määräämillä silmätipolla ja rasvoilla. Huuleni ovat rohtuneet, mutta ne ovat talvella aina. Rasvaan niitä huolellisesti.

Laikkujen määrä ei ole vähentynyt, eikä lisääntynyt. Se on vakio. Saatana. Olen myös huomannut päivittäisten nautittujen ruoka-aineiden vaikuttavan laikkujeni punaisuuteen: iho ihan selkeästi ärsyyntyy kahvintäyteisistä päivistä, ja ylipäänsä syömisestä. Eilen nautin illallisen yhteydessä muutaman tilkan erilaisia viinejä (maun vuoksi), ja tänään olen astetta punaisempi. Viime viikonloppuna poltin muutaman tupakan, ja iho oli ärsyyntynyt koko loppuviikon.

Täytynee perehtyä ruokavalioasioihin hieman lisää lähipäivinä. Kahvilakon aloitin tiistaina, mutta olen vasta syrjäyttänyt kahvin mustalla teellä. Vasta ensiviikolla aion tesmata vihreää ja valkoista teetä mustan teen sijaan: olen liian addiktoitunut kofeiiniin, jotta voisin tuosta vaan luopua koko aineesta. Kaipaan toki myös kahvin ihanaa makua.

Hämmentävintä kenties on, että en ajatellut joutuvani luopumaan näin monesta minulle tärkeästä asiasta. Onneksi olen osannut ottaa rennon linjan koko hommaan, eikä ainakaan vielä rakkaista asioista ja nautinnoista luopuminen ole ollut järisyttävän vaikeaa. Enemmänkin kummallisen helppoa. Voi hyvin olla, että minä olen odottanut tällaista "tilaisuutta" parantaa elämäntapojani jo pitkään.

Viikonloppu tuo tullessaan ystäviä. Juuri nyt kaipaankin kaikkein eniten olkapäätä, jota vasten voisin painaa pääni. Flunssan kourissa on kovin ikävää murjottaa, yksin.